home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku04.lha / txt / pointti < prev    next >
Text File  |  1989-08-17  |  14KB  |  367 lines
  1. 5
  2. 1*
  3. MIKÄ ON POINTTI
  4.  
  5. Pointti on aivan tavallinen modemisti.  Hän on aloittanut joskus viestien
  6. lukemisen ja kirjoittelemisen, ja eksynyt viestiverkkoihin mölyämään.
  7. Verkossa olemisen hän on silti halunnut tehdä mahdollisimman helpoksi ja
  8. mukavaksi - hän on ruvennut pointiksi.
  9.  
  10. Pointti on osa verkon hierarkiaa.  Hänet luetaan tavalliseksi
  11. sähköpostijärjestelmän eli purkin käyttäjäksi, poikkeuksena se, että
  12. pointilla on oma osoitteensa.  Muutoin pointtailu vastaa viestien
  13. lukemista offlinellä, eli viestit tulevat kotiin yhdessä köntissä, jolloin
  14. puhelinlaskua säästyy eikä tarvitse kärsiä usein kamalista
  15. sähköpostiohjelmistojen viestilukijoista ja -editoreista.
  16.  
  17. POINTTI VS. OFFLINE
  18.  
  19. Mm.  seuraavat asiat voidaan laskea pointtailun eduiksi offline-lukemiseen
  20. verrattuna:
  21.  
  22. + maileri hakee viestit automaattisesti
  23. + sysop-kokouksiin osallistumismahdollisuut
  24. + netmailin crashaus
  25. + tiedostopyyntömahdollisuudet
  26. + tedostojen attachoiminen
  27. + nodelistan käyttömahdollisuus
  28. + oma osoite
  29. + voi ryhtyä moderaattoriksi
  30. + mukavat viestieditorit
  31. + viestit pakataan yöllä, eikä linjallaoloaikana
  32.  
  33. Haittoja ei juurikaan ole:
  34.  
  35. - hieman korkeampi konfigurointikynnys
  36. - viestien hakupaikan vaihtaminen vaikeampaa
  37.  
  38. LISÄÄ POINTISTA
  39.  
  40. Pointin ei tarvitse ilmoittaa olemassolostaan kenellekään.  Mikä tahansa
  41. node saa ottaa pointin.  Pointin tulee noudattaa verkon sääntöjä, kuten
  42. kenen tahansa käyttäjän.  Pointti on täysin riippuvainen bossnodestaan,
  43. tosin bossin vaihto on melko yksinkertainen toimenpide.
  44.  
  45. Jokaisella pointilla on oma osoitteensa verkossa, esimerkiksi
  46. FidoNet-pohjaisissa verkoissa osoite on muotoa
  47. zone:net/node@domain, esimerkiksi oma pointtiosoitteeni on
  48. 2:228/406.2@fidonet.org. Net sisältää myös regionin, joka tässä
  49. tapauksessa on 22 eli Suomi. Lisää osoitteista ja hierarkiasta voit
  50. lukea myöhemmin.
  51.  
  52. FidoNetin lisäksi on myös monia muita verkkoformaatteja, mutta niitä ei
  53. käsitellä tässä.
  54.  
  55. FIDONET
  56.  
  57. Amerikkalainen slangisanakirja määrittelee FidoNetin näin:
  58.  
  59. :FidoNet:  n.  A worldwide hobbyist network of personal
  60. computers which exchange mail, discussion groups, and files.
  61. Founded in 1984 and originally consisting only of IBM PCs and
  62. compatibles, FidoNet now includes such diverse machines as
  63. Apples, Ataris, Amigas, and UNIX systems.  Though it is much
  64. younger than {USENET}, FidoNet is already (in early 1991) a
  65. significant fraction of USENET's size at some 8000 systems.
  66.  
  67. FidoNet on siis lähtöisin Yhdysvalloista, jossa (silloin)
  68. 17-vuotias Tom Jennings päätti kehittäää sähköpostiohjelmiston,
  69. joka pystyisi käsittelemään myös muiden purkkien viestejä.
  70. Softan nimi oli Fido, joten FidoNet on siis useamman Fidon
  71. yhteenliittymä.
  72.  
  73. FidoNet oli aluksi hyvin suppea sisältäen vain sysoppien
  74. välistä juoruilua, mutta pian ympärille syntyi mitä
  75. moninaisempia apuohjelmia, ja pian myös echomailia eli
  76. kaikupostia alkoi kulkemaan, joka oli kaikille käyttäjille
  77. avointa. Pian myös Eurooppa oli mukana Fidossa.
  78.  
  79. Suomeen FidoNet löysi tiensä 80-luvun puolenvälin aikoihin. Jo
  80. silloin toiminta keskittyi pääkaupunkiseudulle. Vuodesta 1987
  81. lähtien Fido on toiminut myös muualla Suomessa.
  82.  
  83. Perustamisvaiheessa Suomessa oli vain yksi FidoNet, Finnish
  84. Fido Users' Associationin sponsoroima 2:504. Parni
  85. toimintavuotensa jälkeen verkosta erosivat muutamat erimieliset
  86. sysopit, jotka perustivat toisen Suomen silloisista verkoista,
  87. 2:515:n.
  88.  
  89. Vuonna 1991 Suomen verkkorakenne uusittiin täysin. Nykyiset
  90. verkkonumerot ovat 220, 221, 222, 227 ja 228.
  91.  
  92. OSOITE
  93.  
  94. Täydellinen FidoNet-osoite (FQFA, Fully Qualified FidoNet
  95. Address) on 5-uloitteinen, ja on muotoa 123:456/789.0@fidonet,
  96. jossa 123 on zone, 45 on region, 456 on verkko, 789 on node,
  97. node on pointti ja fidonet.org on domain.
  98.  
  99. Osoitteet ovat siis moniuloitteisia, mutta toki
  100. vähempiuloitteisiakin osoitteita voi käyttää. Esimerkkinä
  101. vaikkpa 228/406, 2:228/406, 228/406.2, 2:228/406.2 jne..
  102.  
  103. DOMAIN
  104.  
  105. Domain on tarpeeton Fidon sisäisessä liikenteessä, eikä sen
  106. formaatista (fidonet vs. fidonet.org) ole vielä päästy täyteen
  107. yhtämielisyyteen. Domainia käytetään lähinnä vain lähetettäessä
  108. viestejä InterNetistä FidoNettiin.
  109.  
  110. ZONE
  111.  
  112. Zonet ovat kaikista laajimamt kokonaisuudet Fidon hierarkiassa
  113. käsittäen kokonaisia maanosia. Fidon zonenumeroita ovat 1
  114. (P-Amerikka), 2 (Eurooppa), 3 (Australia), 4 (E-Amerikka), 5
  115. (Afrikka), 6 (Aasia) ja 7 (varattu). Mainittakoon vielä, että
  116. muut FidoNet-teknologialla toimivat verkot käyttävät omia
  117. zonenumeroitaan.
  118.  
  119. REGION
  120.  
  121. Region muodostuu yhden maantieteellisen alueen nodeista, kuten
  122. esimerkiksi valtion tai USA:ssa muutaman osavaltion. Suomen
  123. region-numero on 22, tarkemmin 2:22.
  124.  
  125. VERKKO
  126.  
  127. Netti eli verkko on esimerkiksi muutaman läänin nodeista
  128. muodostuva yksikkö. Se on tavallisen noden kannalta
  129. periaatteessa ainoa korkeampi auktoriteetti, jolla on
  130. merkitystä.
  131.  
  132. Suomi on jaettu viiteen verkkoon. Verkoilla voi oll aomia
  133. keskustelualueitaan, mutta yleensä verkkon on pelkkä
  134. hallinnollinen yksikkö, jolla ei ole tavalliselle käyttäjälle
  135. mitään merkitystä.
  136.  
  137. Host on verkon korkea-arvoisin jäsen; se on nimensä mukaisesti
  138. isäntä.  Kaikki verkon liikenne kulkee (teoriassa) hostin
  139. kautta.  Hubit hakevat hostilta viestejä, ja jakavat ne
  140. eteenpäin.  Hosti ja hubi ovat käytännössä aivan tavallisia
  141. nodeja, joita muut nodet pollaavat yöllä.
  142.  
  143. NODE
  144.  
  145. Node, "solmu", on aivan tavallinen purkki, joka pollaa hubiaan
  146. yöllä viestejä saadakseen. Noden sysopilla on oikeus äänestää
  147. sysop-kokouksissa. Nodenumeron saa netin koordinaattorilta,
  148. kunhan vaan täyttää tarvittavat ehdot (maileri vastaa yöllä
  149. tiettyyn aikaan).
  150.  
  151. POINTTI
  152.  
  153. Pointti on Fidon arvoasteikon alin elin, joka luetaan pelkäksi
  154. noden käyttäjäksi omalla osoitteellaan, joka lukee kotonaan
  155. FidoNetin alueita. Pointin operaattorilla on oikeus lukea
  156.  
  157. KAIKUPOSTI
  158.  
  159. Echomail eli kaikuposti on yksi Fidon tärkeimmistä osista.
  160. Kirjoittamalla viestin jossain FidoNetin nodessa
  161. echomail-alueelle, se leviää nopeasti kaikkiin ko. aluetta
  162. ottaviin nodeihin.
  163.  
  164. Suomessa SF-etuliitteiset alueet ovat varattuja koko maan
  165. virallisille alueille. Muutamien nodejen perustamat omat alueet
  166. eivät siis saa alkaa sillä. Jos ja kun alue leviää, voidaan se
  167. ottaa viralliseksi alueeksi, tästä päättää viime kädessä
  168. regionin kaikupostikoordinaattori (hmm...) eli REC.
  169.  
  170. Echomail-alueitakin on monenlaisia, useat sisältävät täyttä
  171. sontaa.  Siksi alueilla onkin moderaattorit, hillitsijät.
  172. Allekirjoittanut toimii SF.AMIGAn moderaattorina jossa myös
  173. Saku sai alkunsa.
  174.  
  175. NETMAIL
  176.  
  177. Echomailin ohella on olemassa myös yksityispostia, netmailia
  178. eli matrix mailia. Se menee aina yhdelle ainoalle ihmiselle,
  179. tosin matkan varrella olevilla sysopeilla on aina mahdollisuus
  180. lukea viestit tavalla tai toisella.
  181.  
  182. Netmailin crashaus tarkoittaa viestien siirtämistä suoraan
  183. kohdeosoitteeseensa, jolloin se menee varmemmin ja nopemmain
  184. perille eivätkä matkan varrella olevat nodet pääse sitä
  185. sotkemaan.
  186.  
  187. FILE REQUEST & ATTACH
  188.  
  189. Viestien ohessa mailerit voivat vaihtaa muitakin tiedostoja.
  190. Esimerkiksi purkkilistat ja muut vastaavat tiedostot siirtyvät
  191. verkkojen välityksellä nopeasti. File requestilla eli
  192. tiedostopyynnöllä taas voidaan pyytää nodelta jotain tiettyä
  193. tiedostoa purkin tiedostoalueilta. File attachilla saadaan taas
  194. liitettyä viestin mukaan kulkemaan tiedostoja, joskin hyvin
  195. harva purkkisofta tukee tätä.
  196.  
  197.  
  198. HIERARKIA
  199.  
  200. Tässä yksinkertaistettuna ja karsittuna FidoNetin puumainen
  201. rakenne:
  202.  
  203.                                                Domain
  204.                                              (FidoNet)
  205.                                                  |
  206.                                  --+-------------+-------------+
  207.                                    |             |             |
  208.                                  Zone           Zone         Zone
  209.                                    |             '             |
  210.             --+--------------------+--------------------+--
  211.               |                    |                    |
  212.            Region               Region               Region
  213.               |                    |                    |
  214.      --+------+----+--    --+------+-----+       --+----+----+--
  215.        |           |        |            |         |         |
  216.       Net         Net      Net          Net       Net       Net
  217.     (Host)      (Host)   (Host)       (Host)    (Host)    (Host)
  218.        |                    |            |         '         |
  219.      --+--     --+----------+----+--  +--+--+--        +-----+-----+--
  220.                  |               |    |     |          |           |
  221.                 Hub              |   Hub              Hub          |
  222.                  |               |    |                            |
  223.       --+--------+--------+      |  --+------+                     |
  224.         |        |        |      |    |      |                     |
  225.       Node     Node     Node   Node Node     |                     |
  226.         |                 |                  |                     |
  227.     --+-+---     --+------+------+           |                     |
  228.       |            |      |      |           |                     |
  229.     Point        Point  Point  Point       Point                 Point
  230.  
  231. Pointtina voi siis olla minkä tahansa noden alla, sillä itse
  232. asiassa hubit ja hostit ovat vain nodeja, jotka jakavat postia
  233. eteenpäin.  Bossnodea voisi siis tällöin verrata hubiin, sillä
  234. myös bossnode jakaa postia eteenpäin, pointeilleen.
  235.  
  236. Pointit ovat aina alimpina Fidon arvoasteikossa, eli kukaan ei
  237. pollaa (hae) pointeilta viestejä.
  238.  
  239. FidoNettiä voisi myös havannoillistaa tähtimallilla:
  240.  
  241.             [ Node ]  [ Node ]   [ Node ]
  242.                     \     |     /
  243.                      \  __|__  /
  244.            [ Node ] -- (_Hub_) -- [ Node ]
  245.                      /    |    \
  246.                     /     |     \
  247.             [ Node ]   [ Node ]  [ Node ]
  248.  
  249. MITÄ TARVITAAN?
  250.  
  251. Päästäksesi pointiksi Fidoon tai muuhun vastaavalla teknologialla
  252. toimivaan verkkoon sinulla täytyisi olla:
  253.  
  254. - tietokone, Amiga käy hyvin
  255. - modeemi
  256. - bossnode, eli purkki josta viestit haet
  257.  
  258.   Softaa (kaikkia näitä löytyy purkeista):
  259.  
  260. - pointtisofta
  261. - maileri
  262. - pakkeri
  263. - tekstieditori
  264.  
  265. Kovalevy ei ole välttämätön, mutta erittäin suositeltava.
  266.  
  267. Ensin siis tulee kysyä joltain FidoNet-purkin järjestelmäoperaattorilta
  268. eli sysopilta, josko hän suostuisi bossnodeksesi.  Sen jälkeen tulee
  269. asettaa ohjelmistot toimintakuntoon, mikä ei vie paljoakaan aikaa, jonka
  270. jälkeen onkin jo täysillä pyörivä pointti pystyssä.
  271.  
  272. POINTTISOFTAT
  273.  
  274. Tällä hetkellä Amigalle on saatavissa useita toimivia
  275. pointtiohjelmistoja, joista testasin kolme.
  276.  
  277. Point Manager v3.21x
  278.  
  279. Point Manager on veteraani, mikä (ikävä kyllä) näkyy myös itse
  280. ohjelmassa.  Ohjelmassa on hyvin vähän bugeja, mutta puutteita liiankin
  281. kanssa.  Ominaisuuksia on silti kertynyt vuosien varrella runsaasti.
  282. Nykymittapuun mukaan PM on kuitenkin hidas, kankea ja vanhanaikainen.
  283. Monet silti pitävät pointtia PM:llä, ja uusia versioita ohjelmasta tulee
  284. jatkuvasti.
  285.  
  286. PM sisältää sekä laajan ARexx-portin että oman skriptakielensä, joten jos
  287. joku ominaisuus puuttuu, niin sen voi helposti tehdä itse.
  288.  
  289. PM on sharewarea, eli siihen saa tutustua ilmaiseksi, mutta vakavampaan
  290. käyttöön otettaessa olisi suotavaa, että tekijälle maksettaisiin pyydetty
  291. korvaus, jolloin saa avaintiedoston, jolla ohjelman lukitut ominaisuudet
  292. aukeavat.
  293.  
  294. April v0.994
  295.  
  296. April on käyttömukavuudeltaan hyvä pointtisofta, mutta ohjelma ainakin
  297. nykyisessä versiossaan (v0.994) sisältää valitettavan paljon bugeja.
  298. Puskaradion mukaan kyllä pian olisi tulossa April v1.0, jossa olisi suuri
  299. osa bugeista korjattu.
  300.  
  301. April toimii hyvin myös Kickstart 1.x:llä, sillä se luo muistiin omat
  302. rutiininsa, joita se käyttää Amigan omien rutiinien rinnalla.
  303. Haittapuolena tässä on suurempi muistinkulutus ja hieman epäamigamainen
  304. ulkonäkö.  Systeemi on kuitenkin toimiva, joten pahan puutteena tuota ei
  305. voine pitää.
  306.  
  307. April sisältää suppean ARexx-portin joka tunnistaa vain neljä komentoa.
  308. Tulevaisuudessa tähän on luvassa mitä ilmeisemmin laajennusta.
  309.  
  310. April on niinikään sharewarea, joten suuria investointeja ei
  311. tarvita.
  312.  
  313. April on testatuista ohjelmistoista nopein käyttämiens
  314. puskurointijärjestelmiensä ansiosta, joten April sopinee parhaiten
  315. korppupointteihin.
  316.  
  317. Spot v1.2c
  318.  
  319. Spot on moniala-amigisti Nico Françoisin (PowerPacker, ReqTools)
  320. käsialaa, ja uusin tulokas testatuista softista, minkä kyllä huomaa
  321. ohjelman bugisuudessa.  Bugit tosin eivät kaikki ole niinkään vakavia
  322. kuin Aprilissa.  Spot on testatuista ohjelmistoista ainoa, joka osaa
  323. konvertoida erikoismerkit eri verkkojen käyttämään formaattiin, eli
  324. mitään fontti+näppäinkartta-virityksiä ei tarvita.  Spotin saa myös
  325. haluttaessa pakkaamaan viestinsä PowerPacker-kirjastolla, jolloin ne
  326. vievät vähemmän levytilaa.
  327.  
  328. Spotin ulkonäkö on testatuista ohjelmista ehkä amigamaisin, sillä se
  329. käyttää käyttöjärjestelmän GadTools-kirjastoa ja saman tekijän
  330. ReqTools-kirjastoa käyttöliittymänsä luomiseen.  Tämän takia Spot vaatii
  331. vähintään version 2.04 käyttöjärjestelmästä.
  332.  
  333. Spot sisältää laajan ARexx-portin, joka tosin on lukittu
  334. käyttökelvottomaksi rekisteröimättömässä versiossa.  Eli siis myös Spot
  335. on sharewarea.
  336.  
  337. Spotin käyttömukavuus on mielestäni hieman kankea, vähän väliä saa hakea
  338. hiirellä ruudulta valikoita tai painikkeita.  Tosin jotkut pitävät
  339. hiirellä sohimista miellyttävämpänä käyttötapana, mutta itse ainakin
  340. ohjaan mieluummin ohjelmia suoraan näppäimistöltä, mikäli sellainen
  341. mahdollisuus on.
  342.  
  343. MAILERI
  344.  
  345. Maileri on ohjelma joka pollaa toista nodea, eli soittaa modeemilla
  346. toiseen maileriin ja vaihtaa viestejä ja muita tiedostoja.  Nodessa
  347. maileri myös hoitaa soittoihin vastaamisen.
  348.  
  349. Amigalle on tällä hetkellä melko niukka valikoima mailereita.  TrapDoor
  350. v1.83 on tällä hetkellä oikeastaan ainoa kunnollinen maileri.
  351. Tulevaisuudessa on kuitenkin luvassa parannusta, sillä kotimainen AniMail
  352. julkaistaneen piakkoin, ja WPL-kirjastoa käyttävä JamMail kehittyy koko
  353. ajan.
  354.  
  355. PAKKERI JA TEKSTIEDITORI
  356.  
  357. Puhelinlaskujen pienentämiseksi viestit pakataan ennen siirtoa.  Amigan
  358. käytetyin pakkeri on LhA, jota myös käytetään paljon FidoNet-viestien
  359. pakkaamiseen.
  360.  
  361. Erittäin harva Amigan pointtisofta sisältää itsessään viestieditoria,
  362. joten viestit pitää editoida ulkoisella editorilla.  Suositeltavia
  363. editoreita lienevät ainakin CygnusEd, joka on kaupallinen, ja sharewarea
  364. oleva GoldEd.
  365.  
  366. LAURI AALTO
  367.